Hyppää sisältöön
Onko sinulla toistuvasti pyöräilyssä läheltä piti -tilanteita, tai löydätkö itsesi usein tutustumasta maaperään.
Yksi kurjimmista tunteista on se, kun vuosi toisensa perään kuntoutat itseäsi tapaturmista ja myös siitä, mitä ne tekevät henkiselle puolellesi ja itsevarmuudellesi.
Tässä blogissa käyn läpi erilaisia tekijöitä, jotka altistavat tapaturmille niin maasto- kuin mäkipyöräilyssä. On tärkeää tunnistaa ja analysoida omaa tekemistä, jotta voit ennaltaehkäistä kaatumisia ja katkaista mahdollisen tapaturmakierteen.
En osaa ajaa
Nimi kertoo varmasti lukijalle, että tämä tarkoittaa sitä, että sinulla ei ole vielä tietoa siitä, mitä pyörän päällä pitäisi oikeasti tehdä. Et tiedä oikeaa ajoasentoa, et tiedä miten jarruttaa oikein, et tiedä mihin katsoa ja mitä kaikkea huomioida ajon aikana.
Tässä kohtaa suosittelen lämpimästi valmennusta oli se sitten meiltä tai vaikka paikallisesta bikeparkista, jos se on sopiva paikka kehittää taitoja. Se, että oppii asiat oikein heti alusta alkaen, on paljon helpompaa kuin se, että ensin opetellaan väärin ja joudutaan sitten korjaamaan virheitä.
110 prosenttia ajaminen. Miksi se lisää tapaturmia?
Välillä kuulee sanottavan, että ajetaan “täysillä”! Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että keskittyminen suuntautuu täysin vauhtiin, jolloin oma ajotekniikka, ajolinjat ja kehityskohdat jäävät helposti huomiotta.
Kun ajetaan jatkuvasti äärirajoilla, tapaturmien riski kasvaa, koska ajon analysointi jää vähemmälle. Ajovirheet toistuvat, eikä niitä ehdi korjata, mikä voi johtaa kaatumisiin tai turhiin riskeihin.
Sen sijaan tietoinen 70–80 prosentin vauhdilla ajaminen mahdollistaa oman tekniikan kehittämisen, parempien ajolinjojen hahmottamisen ja samalla parantaen myös nopeutta sekä varmuutta pitkällä aikavälillä.
Egoajaminen, kun näyttämisen halu ohittaa järjen
Egoajaminen tarkoittaa sitä, että ajat ensisijaisesti näyttääksesi muille, kuinka kova kuski olet. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että syöksyt bike parkin isoimpaan hyppyriin täysillä, vaikka sinulla ei olisi vielä riittävää ajotekniikkaa sen suorittamiseen. Vauhdilla voi paikata paljon, mutta ei kaikkea ja juuri tästä syystä olen nähnyt lukuisia tapauksia, joissa egoajaminen on päättynyt huonosti, jopa pysyviin vammoihin.
Sen sijaan, että testaat rajojasi sokkona ja riskillä, olisi järkevämpää kehittää tekniikkaasi asteittain ja ottaa valmennusta, esimerkiksi bike parkista tai meiltä. Kun opit oikeat ajotekniikat ja etenet hallitusti, vältät turhat loukkaantumiset ja ajaminen on myös huomattavasti hauskempaa, kun et vietä kesää sairaalassa.
Reitit, tiedä missä ajat
Kun puhutaan bike park-ajosta, on tärkeää tietää, mitä reiteillä on edessä. Erityisesti punaiset ja mustat reitit voivat olla teknisesti haastavia, ja niiden tunteminen on olennaista, etenkin jos ajat bike parkissa ensimmäistä kertaa. Reitit voivat myös muuttua ajan myötä, joten jokaisen ajajan vastuulla on tarkastaa suorituspaikat ennen ajamista.
Toinen iso riskitekijä on liian vaikeilla reiteillä ajaminen ilman riittävää ajotekniikkaa. Kun taitotaso ja reitin vaativuus eivät kohtaa, tapaturmariski kasvaa merkittävästi. Kehittyminen tapahtuu asteittain, ja vaikka rajojen kokeilu kuuluu ajamiseen, niitä kannattaa ylittää suunnitelmallisesti ei sokkona ja riskillä.
Focus. Keskittyminen on kaikki kaikessa
Keskittyminen on yksi tärkeimmistä asioista maasto- ja mäkipyöräilyssä. Jos et keskity tekemiseesi, tapaturmariskit nousevat huomattavasti. Ulkopuoliset tekijät voivat vaikuttaa keskittymiseen ja joskus täysin odottamattomilla tavoilla. Poluille voi hypätä peura tai jänis, ja niille toki et voi tehdä mitään.
Keskittymiseen vaikuttavat myös ajokaverit, sekä positiivisesti että negatiivisesti. Esimerkiksi kaveri, joka huutelee jatkuvasti takana tyyliin “aja kovempaa, älä laahaa,” voi häiritä keskittymistäsi. Tai tuntematon kuski bike parkissa, joka roikkuu aivan takarenkaassasi. Jos olet vielä kokematon tai harjoittelet tekniikkaa, tällaiset tilanteet voivat alkaa turhauttaa ja viedä ajatukset pois ajamisesta. Jokaisen pyöräilijän vastuulla on kunnioittaa muiden ajotasoa ja pitää riittävä välimatka.
Fyysinen kunto. Miten se vaikuttaa ajamiseen?
On iso ero siinä, oletko fyysisesti hyvässä kunnossa vai et. Hyvä kunto voi tarkoittaa montaa eri asiaa: hyvä aerobinen kunto, riittävä lihaskunto, liikkuvuus ja hyvät reaktiot.
Mutta miksi on tärkeää tunnistaa oma kuntotasonsa?
Sanotaanko näin: kun kunto loppuu, keskittyminen loppuu. Fyysisen väsymisen myötä ajovirheet lisääntyvät, tekniikka hajoaa ja riskitaso nousee. Toisaalta, kun olet fyysisesti monipuolisesti hyvässä kunnossa – sinulla on hyvä aerobinen kestävyys, riittävästi voimaa, hyvät reaktiot ja liikkuvuus ajaminen on hallitumpaa, turvallisempaa ja kehittyminen nopeampaa.
Hyvä fyysinen kunto optimoi kehitystä ja vähentää tapaturmariskejä. Sen lisäksi ajamisesta tulee paljon nautinnollisempaa, kun huomaat, että jaksat pitää keskittymisesi ajossa ilman, että keho antaa periksi ennenaikaisesti.
Sitova päätös. Miksi se on tärkeää?
Mitä tarkoitetaan sitovalla päätöksellä? Varsinkin alamäkiajossa olen nähnyt useita tapaturmia, jotka johtuvat siitä, että suoritukseen ei ole sitouduttu. Tämä näkyy erityisesti dropeissa, hyppyreissä ja jyrkissä kohdissa.
Yksi yleisimmistä virheistä on lähteä suorituspaikkaan ilman henkistä sitoutumista. Ei ole mietitty ajolinjaa, ei jarrutuspaikkaa, ja itsellä on epävarma olo siitä, että selviääkö tilanteesta. Tällaisessa epävarmassa tilassa ajaminen nostaa kaatumisen ja tapaturman riskiä.
Tämä on esiintyy esimerkiksi dropeissa. Kun jarrutus tapahtuu vasta juuri ennen dropin reunaa tai jyrkänteen kohdalla, seuraukset voivat olla huonot. Jos päätös ei ole selkeä ja suoritus jää puoliväliin, todennäköisyys tapaturmalle kasvaa.
Tämän takia on äärimmäisen tärkeää sitoutua henkisesti siihen, mitä olet tekemässä. Jos olet epävarma, kannattaa suosiolla jättää suoritus väliin, palata harjoitteluun ja rakentaa varmuutta ennen kuin kokeilet uudelleen.
“Nössö” Fiksuuden ja rohkeuden ero
Olen useaan otteeseen puhunut pyöräilyvalmennuksissa siitä, kuinka hullun ja tyhmän välillä on usein häilyvä raja. Ajatus siitä, että joku sanoo sinulle “Vedä vaan, älä ole nössö”, tuntuu aivan järjettömältä varsinkin, jos tämä henkilö ei tunne sinua, taitotasoasi, mahdollisia aiempia traumoja tai sitä, mikä sinusta tuntuu turvalliselta.
Se, että joku huutelee vieressä rohkaisevaksi tarkoittaen, että “kyllä sä pystyt” tai “älä nyt jänistä”, ei tee tilanteesta yhtään turvallisempaa tai oikeampaa sinulle. Jos sinulla on tunne, ettei tämä ole hyvä idea, tai jos huomaat, että taitotasosi ei riitä, se ei ole pelkuruutta. Se on älykkyyttä.
Moni sekoittaa rohkeuden siihen, että pitäisi tehdä asioita vastoin omaa vaistoaan ja järkeä. Todellisuudessa rohkeus on myös sitä, että osaat sanoa “ei nyt, ei vielä” tai että teet ensin tarvittavan harjoittelun, ennen kuin lähdet haastamaan itseäsi liikaa.
Eli seuraavan kerran, kun joku sanoo sinulle “Älä ole nössö”, voit muistaa, että et ole nössö olet fiksu ja osaat tehdä järkeviä päätöksiä oman kehityksesi ja turvallisuutesi kannalta.
Väsyneenä, krapulassa tai alkoholin vaikutuksen alaisena
Voisi kuvitella, että jokainen, joka omistaa himpunkaan maalaisjärkeä, ymmärtää, että nämä kolme eivät ole optimaalisimpia lähtökohtia pyöräilylle. Eikä oikeastaan millekään muullekaan, mikä vaatii keskittymistä.
Lähtökohtaisesti allekirjoittanut ei suosittele, että väsyneenä tai krapulassa ajetaan, puhumattakaan alkoholin vaikutuksen alaisena pyöräilystä. Bike parkeilla on tästä syystä myös tiukat säännöt: Reiteillä liikkuminen päihteiden vaikutuksen alaisena on kielletty!
Pyörän huolto ja tarkastus
Oletko miettinyt, kuinka paljon voit vähentää tapaturmariskiä pelkästään sillä, että pyöräsi on huollettu ja tarkastettu ennen ajoja?
Usein ajatellaan, että isot tekniset viat ovat suurin riski, mutta joskus pienikin huolimattomuus voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Yksi hyvä esimerkki on kahvojen tupit jos ne eivät ole kunnolla kiinni, ne voi luiskahtaa irti. Tämä ei ole vain teoriaa: Suomessa on legenda eräästä erittäin taitavasta kuskista, joka mursi molemmat ranteensa ajossa pelkästään siksi, että hänen tupit olivat löysällä.
Pyörän tarkastus ei tarkoita vain sitä että katsot että “onpa mulla upea pyörä”. Vaan sen sijaan olisi hyvä käydä systemaattisesti läpi:
• Jarrut ja niiden teho - Onko ilmattu ja jarrupalat ovat kunnossa
• Renkaiden kunto ja paineet. Onko tarpeeksi ilmaa ja kulutuspinta kunnossa?
• Ohjaustanko ja tupit. Pultit kiristetty
• Ketjut ja voimansiirto. Putsattu ja säädetty
• Iskunvaimentimet. Huollettu ja säädöt tarkastettu
• Kaikki pultit ja ruuvit. Ovatko ne kiristetty oikealla momentilla
Toivottavasti tästä blogista oli sinulle apua analysoimaan omia riskejäsi, riskinottojasi ja mahdollisia tapaturmia, joita olet kokenut. Tavoitteena ei ole pelotella vaan auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät voivat altistaa tapaturmille ja miten voit minimoida niitä.
Toivottavasti löydät riskittömämpää ja tapaturmavapaampaa pyöräilyä ja sitä kautta rakennat itsellesi turvallisempaa ja itsevarmempaa ajokokemusta.
Nähdään poluilla!
Terveisin, Elise
